Ratsastusvarusteet

Saimme lukijalta toivomuksen kertoa eri lajeissa käytössä olevista varusteista, joten tästä lähtee, ensimmäisenä vuorossa ratsastusvaatteet. Huomioikaa, että tässä vaiheessa kyse on kaikissa lajeissa treenikäytössä olevista vaatteista, kisakamppeet on sitten erikseen ja niistä kuulette joskus hamassa tulevaisuudessa.

Etenemme järjestyksessä ylhäältä alas. Ratsastuskypärä on luonnollisesti esteratsastuksessa yksi tärkeimmistä varusteista (itseltäni tuppaa sileällä ratsastaessa usein se kypärää jäämään talliin...). Itselläni on käytössä ihana pyhä Samshield, joka on kustomoitu juuri sellaiseksi kuin halusin: tummansinistä alcantaraa, punainen raita, viisi Swarowski-kristallia ja siinä lukee mun nimi leukaremmin syrjässä. Mahtavien ilmastointi-ominaisuuksien ansiosta se on mukava kesälläkin, ja sisällä olevat pehmusteet voi vaihtaa ja pestä koneessa jos silti sattuu tulemaan hiki, kypärä ei siis koskaan ala haisemaan kuolemalta niin kuin mun sisko eräs kesä luonnehti mun vanhaa GPA:ta. Hinta on melko suolainen, mutta yksi Samshieldin parhaista ominaisuuksista on, että jos tippuu pahasti, sen voi lähettää tehtaalle, jossa ne vaihtavat siihen uuden kuoren noin kuudenkympin hintaan, sen sijaan että joutuisit ostamaan kokonaan uuden kypärän, niin kuin kaikkien muiden merkkien kanssa.

Yläosassa mulla on päällä smartwoolin merinovillainen lämpökerrasto (ainut materiaali joka ei ala haista inhottavalta parin käyttökerran jälkeen), trikoopaita, Kingslandin huppari ja Kingslandin untuvaliivi. Ratsastushousut ovat myöskin Kingslandin kangaspaikkaiset. Esteratsastajana tykkään itse enemmän kangaspaikkaisista housuista, ne on joustavammat päällä, eikä esteratsastuksessa tarvita yhtälailla samanlaisia liima-ominaisuuksia kuin kouluratsastuksessa, jossa pepun pitää koko ajan pysyä satulassa. Lisäksi tykästyin kangaspaikkahousuihin eritoten Hollannin kesinä, kun ratsasti päivittäin monta hevosta ja oli niissä housuissa koko päivän, niin kangaspaikkojen hengittävyys on aikalailla eri luokkaa kuin nahka- (tai mikälien nahankaltaisten) paikkojen. Niiden alla on Evelacen supermukavat capripituiset pitkikset. Nämä on aika uudet, ja toi capripituus vaikuttaa varsin nerokkaalta esim. juuri ratsastusta ja laskettelua varten, niin ettei pitkikset kierry nilkkohin, kuten kaltaisellani lyhyellä ihmisellä usein käy.

Jalassa mulla on Ariatin ratsastuskengät. Ne on aivan ihanat jalassa, mutta ei oikein tahdo kestää mun käytössä, noikin alkaa olla jo parhaat päivänsä nähneet, vaikka niiden alamäki alkoi kyllä jo reilu vuosi sitten Hollannissa päivittäisessä kovassa käytössä. Ratsastuskengissähän tärkeintä on kunnollinen kanta ja tarpeeksi kapea kärki, molemmat turvallisuussyistä. Chapsien tarkoitus on tukea pohjetta, yhtälailla kuin ratsastussaappaan. Mun vanhat chapsit hajosi vähän aikaa sitten ja saappaistakin on vetoketju rikki, enkä ehtinyt alkaa hommaamaan kunnollisia uusia chapseja, joten hankin tilapäisratkaisuksi niinkutsutut lateksit hintaan 23€ Hööksiltä. Hinta-laatusuhdetta en voi moittia, ihan hyvin noilla voi ratsastaa, eikä tosiaankaan harmita vaikka olisi vähän mutaista. Näiden lisäksi mulla on pienet sporrat, niiden merkki taitaa muistaakseni olla Harrys Horse. Hankin noi kullanväriset kun menin Hollantiin, mun pomolla nimittäin oli taipumusta lainailla sporria, mikä johti siihen että mun ekana kesänä siellä ainakin parit sporrat katosi jäljettömiin, joten totesin että noista kullanvärisistä ainakin kaikki tietää että ne on mun, ja ne sitten selvisikin koko vuoden siellä katoamatta :) Sporrathan ei ole millään lailla pakollinen varuste, ne lähinnä tehostavat pohjeapuja, mutta itse tykkään jättää ne jalkaan, sitten hevosen selässä voin itse säädellä ratsastanko niin että käytän sporraa vai en.

Kuvassa ei ole hanskoja eikä raippaa, ja voisin vaikka perustella tämän sillä etten tykkää käyttää kumpiakaan. Ratsastan ilman hanskoja aina kun pystyy jäätymättä, ja talvellakin käytän enimmäkseen vaan halpoja näppylähanskoja. Oon tosi herkkis sen suhteen että hanskat on liian paksut, inhoan tunnetta etten tunne ohjia ja pienimpiäkin liikkeitä ohjien toisessa päässä eli hevosen suussa. Hanskoista voisin suositella Roecklin light grip-hanskoja (monilta muiltakin merkeiltä löytyy vastaavia, esim. TRUST), ne on kuin toinen iho ja varsinkin grippiohjien kanssa niillä saa erinomaisen pidon. Raipan suhteen tykkään pitää sitä vaan jos oikeasti tarvitsen sitä, oon kai ratsastanut niin paljon herkkis-hevosia jotka arkoo sitä, ja toisekseen niin hyvin ratsastettuja hevosia että pohjeavut menee läpi ilmankin, jos tulee kinaa niin huomautus sporralla riittää. Estekisoissa raipan maksimipituus on 70cm (tai ainakin oli silloin kun oon viimeksi kisannut :D), joten epäilen että viisiottelun esteratsastuksessa pätee sama sääntö.Kuvasta puuttuu myös turvaliivi, joka saattaisi meidän lajissa olla ihan hyvä, kun tosiaan ratsastaa joka kerta eri hevosta, vaikka en sellaista junnuvuosien jälkeen muuten ole kokenut tarpeelliseksi tutuilla polleilla. Oma vanha turvaliivini on siis hankittu kun olin 14, joten päivitys taitaisi olla paikallaan...

Tekstistä tuli nyt vähän ratsastusvarustemainos, kyselkää ihmeessä jos jäi epäselvyyksiä varusteista!