5-ottelun esteratsastusosio

5-ottelun esteratsastusosiosta tuntuu kiertävän toinen toistan villimpiä kuvitelmia jopa lajin harrastajien keskuudessa. Niinpä ajattelin nyt avata tätä yhtä lajiosiota vähän perusteelliseemmin, jospa saataisiin vähän rotia tähän touhuun. Lähestytään sitä vähän eri osa-alueiden ja myyttien kautta.

Ensin lyhyt oppimäärä säännöistä. Kilpailun järjestäjä hommaa paikalle hevoset, jotka arvotaan ratsastajien kesken. Verryttelyaika on 20min, jonka aikana saa hypätä 5 hyppyä. Ratsastuksessa lähdetään 300p maksimista, josta sitten vähennetään pisteitä virheiden perusteella. Pudotuksesta vähennetään 7p ja kiellosta 10p, ihanneajan ylityksestä 1p per sekunti. Samalle esteelle saa kieltää kaksi kertaa ja sen jälkeen pitää jatkaa seuraavalle esteelle, vaikka ei olisikaan päässyt siitä yli. Neljännestä kiellosta ratsukko hylätään. Ratsastajan putoamisesta saa 10 virhepistettä, jos putoaa toisen kerran on seurauksena hylkäys. Kokonaisuudessaan säännöt löytyy UIPM:n sivuilta.

Kuva Kalle Nuuja

Sitten niitä väittämiä...

"5-ottelijat on huonoja ratsastajia"
5-ottelijoilla tuntuu ratsastuspiireissä olevan aika huono maine. Maailmalla tämä pitää osittain paikkansa, 5-ottelukisojen ratsastusosiossa taso on varsin vaihtelevaa. Monet ratsastavat erinomaisesti, mutta joukossa on myös niitä joiden taidoissa ei oikein ole kehumista. Tämä on osittain nykysysteemin syytä, jossa ratsastusosio on vasta finaalivaiheessa esim. maailmancupeissa. Tämä ohjaa urheilijoita harjoittelemaan enemmän muita lajeja kuin ratsastusta. Kuitenkin esim. pohjoismaissa ratsastustaitojen taso 5-ottelijoilla on varsin hyvä, ja kisat pidetään sillä tasolla että se on sekä hevosille että ratsastajille reilua. Ruotsissa joskus kisoissa oli sporrakieltoa ja yhteistä verryttelyä ja vaikka mitä varotoimia, ja hetken verryttelyä katseltuaan paikallinen ratsastuskouluyrittäjä totesi (vähän yllättyneenä) että tämähän sujuu erinomaisesti. Etenkin Suomessa monella 5-ottelijalla on ratsastustausta, eli ratsastustaidot on hyvällä tasolla. Lisäksi liitto on vuodesta 2015 alkaen vaatinut ratsastusluvan kaikilta jotka mielivät kisaamaan, jonka avulla voidaan varmistua riittävistä taidoista. Lisäksi kaikissa kisoissa tuomaristolla on oikeus pysäyttää urheilijan ratsastus tai evätä oikeus startata, jos on epäilyä siitä etteivät taidot riitä suorittamaan rataa turvallisesti loppuun.

"Nopein on aina paras"
EI. Pitää paikkansa, että 5-ottelussa on melko kova tempovaatimus, 350m/min. Se tarkoittaa sitä, että on edettävä sujuvasti, ja kiellot ja ympyrät aiheuttavat lähes aina aikavirheitä. Voittajan arvon tasapisteille ratsastaessa saa kuitenkin hitain nolla, eli se joka on ratsastanut lähimmäksi sallittua aikaa. Tästä tosin ei kostu mitään muuta kuin hyvää mieltä lajivoitosta. Esteratsastus kiitolaukassa on vaarallista sekä hevoselle että ratsastajalle. Niin kenttäratsastuksessa, jossa mennään kovaa, kuin maailmancuppien uusinnoissakin, tehdään myös puolipidätteitä ja pidetään huolta siitä että hevonen on tasapainossa ennen estettä.

"5-otteluradan pääsee läpi volttaamalla"
Ei enää. Aiemmin säännöt ovat sallineet enemmänkin kieltoja ja ympyröitä, mutta nykypäivänä pitää ihan oikeasti hypätä se rata jos mielii saada siitä pisteitä.

"Verryttelyssä saa hypätä vaan ristikoita"
Verryttelyssä saa hypätä oman valmentajan avulla oman suunnitelman mukaisesti verryttelyesteitä. Yleensä verryttelyssä on pysty ja okseri. Joskus hyppyjen määrää voidaan rajat hevosten säästämiseksi esim. kolmeen. Toisinaan taas tilanpuutteen takia pienemmissä kisoissa verryttely suoritetaan ohjatusti ryhmissä, mutta nämä ovat tilannekohtaisia säätöjä.

Kuva Kalle Nuuja

5-otteluratsastus poikkeaa kyllä normaalista esteratsastuksesta. 5-ottelukisoissa olet jo takonut tulosta koko päivän, ja kaikki se haaskataan jos ratsastustulos on huono. Vieraaseen hevoseen ei ikinä voi luottaa samalla tavalla kuin tuttuun, ja kaiken tämän takia tulee helposti vähän yliratsastaneeksi. Hyvä kiteytys on ehkä se, että hyvällä ratsastusosiolla harvemmin voittaa 5-ottelukisaa, mutta kisan voi hyvinkin hävitä huonolla ratsastuksella.

Viime vuoden MM-rata oli erinomainen 5-ottelurata. Se oli hyvin mitoitettu hevosten ja ratsastajien tason mukaan, niin että se oli reilu hypätä mutta tuotti ratsukoiden välille piste-eroja. Hyvät ratsastajat saivat tehtyä siistejä nollaratoja, ja vesihiihtoasennossa kauhistunut katse naamallaan viilettäjät saivat roimasti pudotuksia ja yliaikaa, ilman että se oli hevosille kovin epäreilua. Toivottavasti nähdään jatkossa paljon tällaisia ratoja ja taitavaa 5-otteluratsastusta.