Kesätreenejä

Kesälomassa on se hyvä puoli, ettei juurikaan tarvitse laittaa energiaa arkisiin asioihin kuten työntekoon, vaan voi keskittyä treenailuun hyvällä omallatunnolla. Itse olen viettänyt aktiivilomaa Tahkon mökillä. Tässä siis pitkästä aikaa treenikuulumisia yhden kesäviikon treenien muodossa:

Ma: viikon aloitus altaassa. Uin easy-hard-vaihteluita eikä oikein kulkenut. Iltapäivällä pulahdin myös Syväriin, (joka oli jääkylmä), kun lähdettiin rannalle muun muassa visiteeraavaan Anskun kanssa. Illemmalla sitten salille, jossa paukuttelin menemään kyykkyenkat. Tahko Span sali on yllättävän erinomainen ja hyvinvarusteltu. Lisäbonuksena siellä saa useimmiten treenailla yksin, jolloin voi laittaa omat musat kajareista ja popitella menemään täysillä. Kyykkyenkkojen taustalla soi Keliksen Bossy.

Ti: samanlaista settiä kuin eilen eli uintia ja salia. Uinti kulki jo paremmin, kun uin kovia finstoja. Lisäksi koutsailin siskoa joka on myös uinut ahkerasti lomalla ja kehittynyt huikeasti. Sisko tosin meinasi kuolla nauruun kun harjoiteltiin rennompaa käsivetoa uimalla Tarzania... Penkistä ei ihan noussut enkat tänään. Kun treenaa kaksi kertaa päivässä on kiva että edes se toinen treeni kulkee!

Ke: kun treenailee fiiliksen eikä säiden mukaan menee välillä vähän pieleen. Tänään sitten juostiin kaatosateessa. Eteisessä kenkiä pukiessa törmäsin siskoon jolla oli samanlaiset suunnitelmat joten lähdettiin sitten yhdessä. Tämä tarkoitti minulle mukavan iisiä vauhtia, joten juoksin loppuun vielä parin kilsan ylimääräisen loppulenkin, yhteensä joku vajaat kymppi. Iltapäivällä paukautin Kuopioon miekkailemaan, mikä oli tosi hauskaa pitkästä aikaa.

To: salille kävellen. Siellä tänään takajalkoja niin että tuntuu. Se on kumma miten salilla fiilikset vaihtelee jatkuvasti siitä että olenpa vahva ja lihaksikas siihen että tekee täysin kuolemaa. Molemmat tuli koettua taas tänään.

Pe: treenikaveri Heli saapui seuraksi muutamaksi päiväksi. Käytiin uimassa, itse uin pitkästä aikaa kunnon pitkän treenin, 4km. Illalla vielä kävellen syömään.

La: yllätin itseni täydellisesti lähtemällä pienelle vaellukselle. Olen aina vihannut kävelyä, tai ainakin hevosenhoitaja-vuosieni jälkeen mutta näköjään ne traumat alkaa pikkuhiljaa helpottaa. Käveltiin tosi mäkisenä tunnettu retkilatu-reitti, 20,0km ja aikaa käytettiin 4t 10min. Oivallista peruskuntotreeniä! Tuloksena noin tsiljoona hyttysenpuremaa pohkeissa.

Seppo-koira pääsi vaellukselle mukaan. Seppoa voi seurata fb:ssä sen omalla Seppothedog-sivulla ja instagramissa nimellä seppothedogofficial!

Su: aurinkoinen vapaapäivä! Meni pikkuisen paljon paremmin putkeen säiden mukaan treenaaminen ja eläminen loppuviikosta. Täydellinen päivä kaikin puolin! Illansuussa vielä käveltiin leikkipuistoon siskonpojan kanssa.

Tällä viikolla tuli itse asiassa yllättävänkin paljon ihan pitkää peruskuntotreeniä. Lisäksi muutamat kehonhuoltosessiot ja mahtavaa seuraa, niin mikäs tässä on elellessä. Toivottavasti muillakin on yhtä ihanaa!

Talvitreeniä

Taisin viime talvenakin kirjoitella joulutreeneistä, jotka silloin koostuivat juoksentelusta auringonpaisteessa ja heppailusta pakkasessa. Tänä jouluna suuntasin välipäiviksi ja uudeksivuodeksi Tahkolle talvimaisemiin panostamaan talvilajeihin. Harrastin kutakuinkin vuoropäivinä murtomaahiihtoa ja laskettelua, mikä toimi loistavasti. Erityisesti vapaan tyylillä hiihtäminen otti aimo harppauksia eteenpäin, kun sitä teki vähän enemmän. Parilla viimeisellä lenkillä en enää edes horjunut kuin humalainen! Oivallista kestävyystreeniä se myös oli, kuin myös koko kropan lihaskuntoa. Lenkeillä otetut selfiet oli sen verran järkkyjä ettei niitä tohdi julkaista, mutta tässä muuta fiilistelyä talvimaisemista.

Rinteet huippukunnossa ja sininen hetki tuolihississä.

Mökkielämää: takkatuli ja villasukat.

Nyt odotan sitten innolla tämän vuoden winter pentathlonia! Meitsi on tikissä.

Ihana kesä!

Näin pimeyden keskellä alkaa viimeistään miettiä mennyttä kesää suurella haikeudella. Tänä vuonna kuitenkin ei ole pelkästään kyse siitä että aika kultaisi muistot, vaan kesä oli oikeasti ihana! Ensinnäkin shortsikelejä oli jo toukokuussa ja niitä jatkui vielä elokuullekin, eli kesä tuntui tosi pitkältä. Toisekseen pidin oikeasti kunnollisen loman ja pääsin harvinaisen hyvin irti arjesta ihan kotimaassakin, niin että loma oli oikeasti palauttava.

Juhannuksen jälkeen totesin että olen ihan loppu, joten suuntasin ensimmäisellä lomaviikolla viikko juhannuksen jälkeen - kuurattuani auton, kämpän ja jääkaapin kesäkuntoon ja pakattuani auton täyteen kesävermeitä ja treenikamoja - yksin mökille. Nukuin, penkkiurheilin (yleisurheilun EM-kisat osuivat aika sopivasti tähän), luin dekkaria ja söin karkkia. Eli en tehnyt mitään. Ensimmäisen viikon jälkeen otin kurssin Tahkon mökkiä kohti ja aloin siellä pikkuhiljaa liikuskelemaan. Pitkiä lenkkejä siskon Seppo-koiran kanssa, elämäni ensimmäiset tenniksenpeluut ja muuta hidastempoista peruskuntoliikuntaa ihan oman fiiliksen mukaan ja omaehtoisesti. Seuraavalla viikolla otin jo vähän juoksua ja uintia mukaan kuvioihin, ja vasta viimeisellä viikolla aloin tehdä kovempia treenejä. Kaikki tämä höystetyllä hyvällä ruualla, perheen seuralla ja makoisilla yöunilla. Ja ilman siirtyilyä paikasta toiseen, jumahdin siis Tahkolle monipuolisten harrastusmahdollisuuksien äärelle, mikä oli aika nerokas veto vaikka itse sanonkin.

Nautin siis täysin rinnoin stressittömästä elämästä ja otin kyllä ilon irti kesäidyllistä. Vai kuulostaako kovin rankalta elämältä kesän tekemiset, lainattuna kesän facebook-postauksesta: "Kesä ja loma❤
Kun viikot ja päivät ei kulu töissä ja treeneissä niin kummasti ehtii vähän muutakin. Uida Saimaassa. Saunoa mökillä. Käydä Maidenin keikalla. Lukea dekkarin. Nukkua. Tehdä päiväretken Ypäjälle parhaan kaverin kanssa. Käydä pitkällä kävelyllä Sepon kanssa. Kiivetä Tahkovuorelle siskonpoika kantoliinassa lisäpainona. Pelata tennistä ekaa kertaa ikinä ja olla siinä paljon vähemmän huono kuin luulin. Testata uusia biisejä karaokessa. Syödä vatsan kipeäksi mansikoista. Siivota Hobittimobiilin. Katsoa huonoja leffoja. Hypätä esteitä Laava Liitokaviolla. Olla pukematta pitkiä housuja muuten kuin pakon edessä. Opetella uusia lettejä omaan ja siskon tukkaan. Joogata ja jumpata terassilla. Syödä illallista huvimajassa. Soudella Saimaalla ja Syvärillä."

Tässä kesäinen kuvapläjäys keskelle pimeyttä!

Yllättävän vähän lavastettu fiiliskuva

Finnderbyn viimeinen linja

Mökkirannan maaginen auringonlasku

Mokoma koira huijasi olevansa ihan loppu lenkin loppupuolella vain saadakseen hirveät hepulit kun päästiin omaan pihaan

Terassijumppaa

Vapise Serena Williams!

Tahkovuori ja rakas nyytti lisäpainona.

Seuraavaa ihanaa kesää odotellessa! Yritetään löytää näitä hetkiä keskellä talvellakin, jooko?

Throwback thursday - kesäheppailua Tahkolla

Joku ehkä muistaa että viime kesänä tuli heppailtua Tahkolla. Sain vihdoin niistä sessioista kuvamateriaalia, joten tässä vähän talvisen torstain iloksi kesäisiä heppakuvia!

Toisena päivänä heppana oli Laava, opettajan vanha kisatykki jonka kanssa meillä synkkasi tosi hyvin. Tässä ollaan kaartamassa verkkaokserille ja oma helmasyntini, lepattavat kyynerpäät hienosti näkyvissä.

Laava on vähän dramaattinen hyppääjä :D Sen tyyli on olla koukistamatta polviaan, vaan sitten vaan hypätään tarpeeksi korkealta ettei jalat osu puomeihin... Ja innarit oli sen mielestä ihan kamalan haastavaa, niistä piti hypätä ainakin metrin verran yli. Laava, vähän vähempikin riittäisi jumppapompuille...

Edelleen, Laava, este on pieni, vähän vähempikin riittäisi! Sain testailla omia Bosty-tyylejäni tuossa kyydissä mutta sain sentään kehuja hyvästä tasapainosta.

Wihii, me lennetään!

Viimeisenä päivänä ratsuksi valikoitui Kidi 6v, joka oli vähän raaka ja ollut opetuskäytössä viime aikoina, ei siis ihan läpiratsastettu päivittäin. Oli aluksi kovasti ihmeissään kun piti tehdä kunnolla töitä, mutta ihan nätisti se työskenteli!

Kidiä vähän jännitti isot esteet ja vaikeat tehtävät, mutta selvittiin hienosti. Tässä kuvaajakin on uskaltautunut vähän lähemmäksi :D Eli hieno kuvakulma, mutta tässä näkyy kuinka hassusti vasen jalkani on.

Tahko-mainos :D

Siskolla ratsuna megasöpö Ilpo-poni, jolla itse menin ensimmäisenä päivänä. Sisko oppi pitämään jalat kiinni ja ylävartalon pystyssä estettä lähestyessä :D

Tässä varsinkin näkyy se kuinka huonosti vasen jalkani on hypyssä. Ja on muuten melkoinen booty-shot :D

Ihana katsella kesäkuvia, nämähän on ihan Tahko-mainoksia! Mutta kai niitä pitää vähän analysoidakin... Vasen jalkani on melkein kaikissa hypyissä ihan päin h*lv*ttiä. Ei kumma että hevoset menee ohi vasemmalle ja hypyissä on hankaluuksia pysyä. Onneksi näin nämä kuvat kamerasta jo silloin joten olen kiinnittänyt asiaan huomiota, ja uskoisin että se on jo paremmalla tolalla. Muuten ylävartalo ja käsien asento näyttää jo paljon rennommalta kuin esim. vuoden 2013 SM-kuvissa, joissa näytin enimmäkseen kakkahätäiseltä oravalta. Ehkä sitä vielä joskus oppisi vähän ratsastamaan...

ps. Kiitos kuvaajalle!

Treeniviikko Tahkolla

Viime viikolla vaihdoin treenimaisemia ja painelin Tahkolle treenailemaan perheloman merkeissä. Koko muu perhe golfaa (itse olen luvannut aloittaa lajin heti kun on rajattomasti aikaa ja rahaa. Ei taida tapahtua ihan lähivuosina), joten suunnittelin sitten itselleni muita treenejä.

Pääosaa näytteli uinti. Uimavalmentajakaverini teki uintiohjelmia, joita säntillisesti toteutin Tahko Span pikkualtaassa. Eipä muuten ollut ruuhkaa hallissa, kun ulkona paistoi aurinko! Parina päivänä taisin saada pitää koko altaan omassa käytössäni, ja muinakin päivinä ihmiset kiltisti väistivät muille radoille kun raahasin varustekassini altaan reunalle ja ryhdyin kauhomaan. Kävin joka pävä uimassa kunnon treenin, ja tuntui kyllä siltä että uinti kehittyi tosi paljon kun siihen keskittyi kunnolla. Nyt alkaa joukossa olla jo ihan kunnollisia uimarivetoja!

Ammattitaitoisia uintimuistiinpanoja :D

Toinen viikon päälaji oli sitten ratsastus. Sain hypätä kunnolla kolmena päivänä kolmella eri hevosella, jotka kaikki olivat itselleni täysin vieraita, mahtavaa viisiotteluharjoitusta! Ensimmäisenä päivänä ratsuna oli Ilpo-poni, oikein mukava tapaus, ja tehtävänä verryttelyn ja muutaman linjan hypäämisen jälkeen n. 90cm rata. "Korjaus-linjalle" esteet sitten nostettiin n. 100-110cm. Kerran tuli pieni väärinkäsitys toiselle sarjalle, mutta onnistuin ensimmäisen epäonnistuneen hypyn jälkeen kampeamaan itseni takaisin satulaan, ja kuin ihmeen kaupalla vielä pysymään siellä vielä b-osan okserinkin yli. Olin tosi ylpeä tästä akrobaattisuorituksestani, siskoni oli jo ihan varma että saa kakkua :D Toisena päivänä sain alleni varsinaisen liitokavion, opettajan entisen kisahepan, ja tehtävänä oli jumppasarja. Heppa oli vähän dramaattinen hyppääjä (eli hyppäsi ihan megakorkealle jokaisessa hypyssä) mikä korostui entisestään jumpalla, joten sain testailla parhaita Bosty-tyylejäni, mutta sain sentään kehuja hyvästä tasapainosta. Jumpan jälkeen hypättiin vielä lyhyttä rataa 110cm-tasolla (eka kierros taisi olla vähän pienempi), joka meni tositosihyvin, megakivaa! Viimeisenä päivänä ratsun virkaa toimitti 6v vähän kokematon heppa, ja tehtävät oli tosi vaikeita. Opettaja tunnustikin tunnin jälkeen ettei olisi laittanut kellään toisella ratsastajalla tuollaisia tehtäviä sille hevoselle, eli sain olla ihan tyytyväinen että selvittiin loppujen lopuksi ihan kunnialla. Tehtiin siis pitkiä lähtestymisiä ihan isoille esteille, mikä oli sikavaikeaa. Oli kivaa hypätä Tahkon mahtavalla isolla kentällä, hepat olivat kivoja ja opettaja hyvä (eli sanoi ihan samoja asioita kuin Essikin :D). Nyt on hyvä fiilis palata Keravalle Essin oppiin, ei ole ihan ruosteessa!

Poniratsastusta vähän liian kirkkaassa valossa

Viikon treenihauskuutuksista vastasi tällä kertaa (poislukien se oma akrobaattiharjoitukseni) siskoni. Ensinnäkin rukka onnistui lentämään Ilpo-ponin selästä kokonaiset kolme kertaa tismalleen samalla tavalla (jos lähestyt 110cm okseria, muista pitää pohkeet kiinni!). Näistä johtuen golfista ei einää lauantaina tullut mitään, joten sain seuraa uintitreeniini. Yritin sitten oman treenini ohella opettaa siskolle jotain simppeleitä tekniikkatreenejä, mutta näköjään meidän kommunikatio ei ollut ihan saumatonta, koska näistä seurasi erittäin hauskoja väärinkäsityksiä. Oletteko ikinä nähneet kun joku yrittää tehdä scullingia yksi käsi kerrallaan? Näyttää muuten ihan siltä kuin yrittäisi uida ankkaa! :D Ehkä vielä hauskempaa oli silti kun annoin siskolle pullarit ja menin itse käymään vessassa. Kun pääsin takaisin altaalle siskoni hihitteli yksikseen altaan päädyssä ja tunnusti, että oli meinannut hukkua... Miten ihmeessä pullarin, kelluvan vaahtomuovipalan, (joka siis kannattelee uimaria!) avulla voi hukkua?!?! Meinasin kuolla nauruun :D Kävi kuitenkin ilmi, että sisko oli laittanut pullarin liian alas, eikä keskivartalo kannatellut ihan tarpeeksi, ja uinti meni vähän ristiin edestakaisin, jolloin ajautui syvemmälle ja syvemmälle. Näköjään on siis mahdollista.

Nyt treenit jatkuvat normimeningillä kotimaisemissa: kisiksellä on kuuma, stadikalla ruuhka ja eltsussa paistaa aurinko!