Kylmägeeli käytössä

Teksteissäni vilahtelee varsin usein sanat kylmägeeli tai Ice Power. Mitä ihmettä se on ja miksi sitä käytetään?

Kylmägeeli on juuri sitä miltä kuulostaakin, eli viilentävää geeliä. Ice Power on yhden merkkinen kylmägeeli, muunkin merkkisiä ja nimisiä löytyy. Kylmägeeli on yleensä sinistä ja tuoksuu vahvasti mentholilta. Ainesosalista ei ole kovinkaan pitkä, melko yksinkertaisesta tuotteesta siis on kyse. Näitä löytyy erilaisia, joissakin on kai enemmän hoitavia ainesosia, mutta itse olen suosinut ihan perusmallia.

Kylmägeeliä käytetään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan rasittuneita lihaksia ja niveliä. Itse käytän sitä erityisen rankan treenipäivän jälkeen ja kisoissa, koska se edesauttaa palautumista ja sitä, että kroppa olisi käyttökunnossa seuraavanakin päivänä. Eniten käytän sitä jalkoihin.

Itselläni on vähän viha-/rakkaussuhde kylmägeeliin. Sen edut ovat kiistattomat, sen takia sitä käytänkin, mutta melko säästelleen. Siitä tulee nimittäin ihan pirun kylmä! Olen muutenkin palelemiseen taipuvainen ihminen, joten itseaiheutettu syväjäätyminen on melkoista kidutusta. Kaikista oudointa on se tunne, kun olet niin jäässä että tärisyttää, mutta iho on silti ihan lämmin :D Se on ehkä se syy miksi sitä tulee yleensä laitettua vain jalkoihin, jottei ihan koko kroppa jäädy.

Alisa lämmittelee Ice Power-session jälkeen Uppsalassa.

Olenkin yrittänyt opetella laittamaan kylmägeeliä vähän aiemmin kuin vasta nukkumaan mennessä, jottei enää sängyssä tarvitse palella. Kylmyyden jälkeen tulee nimittäin kunnolla lämmin, varsinkin jos on pukenut päälleen seitsemän villapaitaa ja mennyt peiton alle. Kylmägeeliä laitettaessa kannattaa jo olla lähettyvillä pari kerrastoa lämmintä vaatetta, jottei niitä tarvitse etsiä siinä vaiheessa kun jo paleltaa. Kumihanskat voivat olla hyödylliset, tai sitten kannattaa pestä kädet huolella heti geelin levityksen jälkeen. Joskus olen ryhtynyt pesemään kasvoja sen jälkeen kun olin jo laittanut kylmägeeliä, en suosittele...

Jalkakipuja osa 173

Noniin, jokainen vuorollaan... Luulin päässeeni helpolla jalkakipujen osalta, kun monet kaverit ja Anskukin kipuilivat perusteellisesti jo vuosi sitten, eikä itsellä ollut mitään ongelmia. Viime syksynä oli kevyttä oireilua parin viikon ajan SM:ien aikaan, mutta se meni nopeasti ohi levolla ja kylmäyksellä. Tammikuun paukkupakkasilla juoksin kuitenkin sisäradalla, joka ilmeisesti oli melko kova, koska jalkani kipeytyivät siitä parin kerran jälkeen perusteellisesti. Siitä alkoi kipuilukierre, joka jatkuu edelleen.

Pahiten kipeytyy oikea säären sisäsyrjä säären alaosasta, eli periaatteessa voidaan puhua penikkakivuista. Veikkaan, että vasenkin on jonkin verran kipeä, mutta koska oikea on niin paljon kipeämpi, en juurikaan huomaa vasenta. Meillä on nykyään kaksi kertaa viikossa CE-treenit kisiksellä, eli tulee juostua sisällä kovemmalla pohjalla, mutta jalkani ovat aiemmin kestäneet sitä hyvin, joten en usko että sillä on kovin suurta merkitystä. Ulkona pyrin välttelemään kovia asvalttipohjia mahdollisimman paljon ja juoksemaan hiekkapohjilla.

Paras hoitomuoto on kokemukseni mukaan kylmäys, ja erityisesti kylmä-kuuma-vaihtelu. Perjantai-illan uintitreenin jälkeen olenkin ottanut tavaksi saunomisen sijaan olla jälleen kerran Oman Elämäni Teemu Selänne ja mennä neljä kertaa edetakaisin kylmäaltaan ja kuuman suihkun väliä. Kun ensimmäisen kerran menin kaksi kertaa kylmään, olin hämmästynyt sen välittömästä vaikutuksesta. Märskyn kylmäaltaasta pitää kulkea muutama porras alas takaisin suihkuun, ja ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen oikeaan jalkaan ei sattunut portaita alastullessa! Käsitin ensimmäistä kertaa miltä avantoa kivunlievitykseen käyttävistä tuntuu, kun kipu yhtäkkiä lakkaa. Enää vaikutus ei ole ihan yhtä suuri, mutta olen varma että siitä on silti suuri hyöty. Haaveissa onkin, että kisikselle ja Esportiinkin saataisiin kylmäaltaat!

Lisäksi pyrin kylmäämään koipea töissä paikallani istuessa ainakin pari kertaa päivässä. Kylmäpussi ei ole yhtä tehokas kuin kylmäallas, mutta on siitä varmaan jotain hyötyä. Ainakin se tuntuu hyvältä. Tämän lisäksi tulee luonnollisesti hyvä lihashuolto, eli pohkeiden venytttely ja hieronta.

Kipuilu ei varsinaisesti ole estänyt juoksemista. Ensimmäiset askeleet sattuvat eniten, sen jälkeen siihen tottuu, ja viimeistään vauhdin lisääminen saa kivut unohtumaan tyystin. Kovin paljon en kuitenkaan ole onnistunut juoksumääriä lisäämään huhtikuussa, kuten suunnittelin. Mieluummin jatkan samoilla määrillä, joilla pärjään, kuin lisään rutkasti vähäksi aikaa ja olen sitten ihan rampa. Toivottavasti jossain vaiheessa pääsisi kivuista taas eroon. Ainakin miekkailukenkien pitäisi mennä vaihtoon, siitä voisi hyvinkin olla apua että oikea jalka olisi vähän oikeammassa asennossa kuin vanhoilla kuluneilla kengillä... Pitäisi varmaan myös käydä pitkästä aikaa jalka-analyysissä tsekkaamassa ettie aikoinaan kadonnut pronaatio ole tullut takaisin ja kipeytä jalkoja. Tosin olen käsittänyt että juoksijan jalat eivät oikeastaan koskaan ole ihan kivuttomat... D Sen kanssa pitää vaan oppia elämään!