Kurkistus Body Pumpin outoon maailmaan

Maanantaina kävin ensimmäistä kertaa ikinä ryhmäliikuntatunnilla, jos satujumppaa ja pilatestunteja ei lasketa... Koko kuntosali/ryhmäliikuntatuntimaailma tuntuu kovin vieraalta ja olen koko ajan ihan pihalla kaikesta. Aloitin Saskian suostuttelun tuloksena Body Pump tunnista, ja ensi fiilikset eivät erityisemmin sykähdyttäneet (Saskian postaukset aiheesta täällä ja täällä) . Tunti oli suht rankka, muttei läheskään niin rääkkiä kuin olin kuvitellut. Toki otin todella pienet painot, ainakin verrattuna Saskiaan :D ensimmäinen puoli tuntia meni melko kivuttomasti, viimeinen 10 minuuttia oli jo melko tuskaisa. Olin syönyt todella huonosti päivän aikana (kiire, mikä ihana tekosyy...), ja loppua kohden rupesi jo vähän heikottamaan.

Ohjaaja oli super pirteä, jatkuvalla hymyllä ja energisellä tsempillä varustettu. Tunnilla piti toimia nopeasti ja olla jatkuvasti skarppina, jotta ehti vaihtaa tankoon oikeat painot tai vaihtaa käsipainot. Ainakin ensimmäinen tunti tuntui kovin kaoottiselta. Ilman Saskiaa olisin tuskin löytänyt oikeaa salia, oikeista varusteista puhumattakaan.

Kuva täältä - miks näillä ihmisillä on muka aina niin kivaa ryhmäliikuntatunneilla? :D

Eilisen ja tämän päivän olen odotellut massiivisia lihaskipuja, mutta mitä ilmeisemmin säästyin pahimmilta. Käsivarsissa, rintalihaksissa ja vatsalihaksissa tuntuu kyllä, mutta reisissä ei juurikaan. Vaikka tunnin jälkeen jalat tärisivät, en ilmeisesti tehnyt riittävän isoilla painoilla, tai sitten tein liikkeet väärin. Lupasin Saskialle käydä Body Pump -tunneilla ainakin kolme kertaa, ennen kuin saan luovuttaa tämän lajin suhteen. Tämä laji sinänsä olisi mitä mainioin viisiottelua silmällä pitäen. Käsivoimani eivät ole mitenkään mairittelevat, ja varsinkin ammunnassa on välillä ollut sellainen olo, että lopputunnista aseen pitäminen stabiilisti on hankalaa. Tänään kokeilussa Body Combat. Raporttia seuraa myöhemmin...

- Posted using BlogPress from my iPad