Ryhtiliike?

Huooooh. Olen kamppaillut läpi kesän motivaatio-ongelmien kanssa. Kaksi työpaikan vaihtoa, ohjattujen treenien kesätauot ja saamattomuus. Häämatka, parin viikon flunssa ja jalkojen kipuilut. Siinäpä oikeastaan tiivistettynä se, miksi olen useammin valinnut sohvan perukan mieluummin kuin treenit. Ratsastus onkin ollut ainoa, mikä on saanut minut liikkeelle, ja tunnille olen lähtenyt joka keskiviikko innoissani. Eilen otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja lähdin pitkästä aikaa juoksuammuntatreeneihin ja miekkailemaan. Yritin ottaa niin varovaisesti kuin pystyin, siitä huolimatta tänään vasemman jalan penikka on kipeä. Ja oikean takareiden suonenveto sai reiden ihan jumiin. Tästä huolimatta oli mukava käydä pitkästä aikaa kisiksellä ja vähän tunnustella, miten jalat kestävät.

Tänään aamulla tsemppasin vielä vähän lisää ja raahasin itseni 7:15 Body Balanceen. Nyt kun uusi työpaikka on ihan salin vieressä, on treenaaminen logistisesti järkevämpää. Balance teki niin hyvää selälle ja eilen jumittuneille takareisille. Ja ne rangan kierrot. Ai että teki hyvää. Vaikka yöunet jäivät hyvin vähäisiksi koiran levottoman yön takia (pienellä oli vatsakipuja...), niin Balancen jälkeen sitä on jotenkin ihan uudesti syntynyt olo! Kyllä tää tästä! Josko se motivaatio löytyis sillä, että tekisi vaan sitä mistä oikeasti nauttii? Jättäisi hetkeksi ne lajit, joissa jalat kipeytyy ja keskittyisi hyvään oloon? Yhdistelmällä ratsastus, uinti ja kehonhuolto pääsisi varmasti hyvään alkuun, mutta kai sitä pitäisi miekkailuakin ylläpitää.

Päätin viime viikolla jättää SM-kilpailut vielä tältä vuodelta väliin. Ratsastusosuus olisi vielä liian kova pala, enkä viitsi kalliita kilpalisenssejä ja kisoja varten pakollisia varustehankintoja tehdä neliottelun takia - etenkään kun jalat eivät ole mitenkään älyttömän hyvässä kunnossa. Siispä toimin SM-kisojen ajan kuskina/huoltajana/psyykkaajan/valokuvaajana ja yritän osaltani auttaa Saskiaa ja Jessicaa suoriutumaan mahdollisimman hyvin kilpailuista. Tämän päätöksen tekeminen vähän kirpaisi, olisi motivoivampaa treenata, jos olisi konkreettisempia tavoitteita. Mutta nyt on löydettävä motivaatio muuta kautta, vaikka sitten oman jaksamisen ja liikkumisen ilon kautta, ja hyvillä mielin tsempata muita! Sillä vaikka tämä yksilölaji onkin, saa omaan tekemiseen lisää potkua muiden avulla.

Hevoset Stadikalla ja iloiset heppatytöt katsomossa!