sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Uimahyppytraumoja voittamassa

Kun aloitimme viisiottelukurssin, suurin pelkoni oli uima-altaaseen pää edellä hyppääminen. Vanha, 20 vuotta sitten tapahtunut ikävä uimakoulumuisto oli edelleen vahvana takaraivossa, ja ahdistus pelkästä uimahalliin menosta suuri. Siitä hetkestä on tultu monta harppausta eteenpäin, ja vaikka uiminen on minusta tällä hetkellä yksi kivoimmista lajeista, on altaaseen hyppääminen tuntunut edelleen pelkona takaraivossa.

Kuva: www.photocase.com
Tänään oli se hetki, jolloin oli lähdettävä voittamaan omia pelkoja. Kun kuulin, että joudun hyppäämään pää edellä altaaseen, pulssi nousi ja jalat alkoivat täristä. Nousin hyppykorokkeelle, ja yhtäkkiä olo meni aivan kamalaksi. En ikinä pystyisi hyppäämään. Peruutin muutaman askeleen altaan reunalta takaisin päin ja kyyneleet tuliva silmikulmiin. Samaan aikaan nouseva paniikki aiheutti kyyneleitä ja itkua, ja toisaalta tilanteen absurdius sai minut hihittämään. Kuinka ihmeessä on mahdollista, että yksi ikävä kokemus uimahallissa kuusi vuotiaana saa minut 26 vuotiaana itkemään?


Sain kuin sainkin lopulta itseni rohkaistumaan ja hyppäsin altaan laidalta pää edellä altaaseen. Toistin saman muutaman kerran. Muut hihkuivat riemusta, kun saivat onnistumisen kokemuksia. Minä purin ahdistuneena hammasta ja pakotin itseni hyppäämään uudestaan ja uudestaan. Lopulta oli aika nousta korokkeelle uudestaan. Hyppäsin taas, hieman huonon hypyn, mutta selvisin siitä. Ja hyppäsin korokkeelta vielä uudestaan. Selvisin hengissä. Uintitreenien jälkeen olo oli edelleen ahdistunut, mutta pieni helpotuksen fiilis silti tuli. Ehkä tästä vielä selvitään? Matka altaan reunalta veteen on vielä pitkä.

Kuva: Wodumedia.com

4 kommenttia:

  1. Jeee Hyvä Ansku!! hei sä pärjäsit tosi hyvin ja toivottavasti toi pää edellä hyppääminen helpottuu joka kerralla kunnes se on sunkin mielestä hauskaa!! :) t, Jessica

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista :) Ehkä se tästä pikkuhiljaa helpottuu...

      Poista
  2. Jee hienoa sikkola, oot mun inholi!! :) Voisit sitten psykologina aloittaa semmosen pelkojen voittamiseen keskittyvän klinikan, mä oon ensimmäinen asiakas pellesiedätykseen :D -H-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aloitetaan lukemalla sitä pellehermannikirjaa :D "mutkun mä haluuuuuun pelätä!"

      Poista