Käyn siis hieronnassa Osteofitillä Eerikinkadulla. Aloitin aikoinaan toisessa paikassa, mutta kun hieroja siirtyi tänne, siirryin sen mukana minäkin. Mahtavaa tässä on muun muassa se, että samoissa tiloissa toimivat yhteistyössä osteopaatti ja hieroja. Itse en ole vielä niin rikki mennyt, että olisin joutunut osteopaatin pakeille, mutta on kiva tietää, että jos ilmenee ongelma jota hieronnalla ei pysty korjaamaan, hieroja varmasti lähettää osteopaatin pakeille.
Anyway, kun hieroja kyseli että mitä kuuluu, vastasin että "sellaista että on ollut aikalailla sua ikävä", ja tässä vaiheessa Jannen naama valahti pikkuisen :D Sanoin että olkapää olisi tällä kertaa ykkösprioriteetti, Janne katsoi mikä se liike on jossa se eniten kipuilee (ampuminen) ja tökki sitä vähän, ja totesi samantien että on syystäkin kipeä. Päätetiin siis jättää tällä kertaa jalat kokonaan hieromatta ja keskittyä yläkroppaan. Naureskeltiin jo etukäteen, että tulee sitten tosi spa-hieronta tänään... Urheiluhieronnallahan on tarkoitus hoitaa enemmänkin ruumista kuin mieltä, rentouttavaa se siis ei ole kun laitetaan lihaksia oikeaan järjestykseen. Paijaushieronta on sitten ihan asia erikseen, vaikka toki aina pitää sanoa jos sattuu liikaa.
![]() |
Osteofitin hoitotila. Tosi retrolattia :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti