Viikonloppuna sain lisäksi vihdoinkin avattua laskukauden! Alla oli uudet skimbat, ja lasku kulki paremmin kuin ikinä, ihanaa! Vanhat skimbat oli ostettu kun olin kai 12, jolloin ne lasketteluvarusteet vielä olivat melkolailla eri kehitysasteella kuin nykyään, ja sitä paitsi isillä ja myyjällä oli vakaa usko siihne että musta tulisi vähintään 165cm pitkä (toisin kävi), ja lankut mitoitettiin sen mukaan. Lisäksi ne oli tietenkin ihan aloittelijasukset, eli nykyiselle taitotasolle ihan liian löysät. Viime pääsiäisenä saatiin vihdoinkin hankittua mulle kunnon menopelit alle, ja nyt oli vaan niin eri fiilis laskea kun suksi toimii niin kuin käsken, ei väpätä eikä keksi omia uriaan, eikä ole väliä onko alla lunta vai jäätä kun suksi pysyy vakaana niin kuin itse ohjaan :)
Viisiottelun maailmassa pääsin miekkailugurun yksityistunneille, joten toivottavasti sielläkin nyt jotain kehitystä tapahtuisi... "Oparit" on kyllä huomattavasti antoisampia kuin vapaamiekkailu, kun saa välitöntä palautetta tekemisistään ja tuntee jopa oppivansa jotain! Perjantain ratsastuksessa menin Konrad-ruunalla, hypättiin oikein kunnolla rataa ja kaikkea jo ihan esteen kokoisilla esteillä. Viimeiseillä radalla laukka alkoi olla vähän parempaa ja hypyt laadukkaampia, heppa otti herkästi etujaloilla puomeja mukaansa kun sen hypyt oli vähän laakeita. Tunnissa en itse pysty tätä muuttamaan, mutta tuntui siltä, että hyvän ratsastajan alla vähän pitkäjänteisemmällä työllä, jossa polle ratsastettaisiin oikein päin pyöreäksi ja edestä kevyeksi saisia sen hyppyihinkin enemmän laatua ja varovaisuutta. Konradhan on vasta kuusi, eli sen laukka on vielä aikaa raakaa ja säätelemätöntä, mutta ihan hyvin päästiin esteille ja niiden ylikin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti