Viimeiset viikot ovat kuluneet ihan kaikessa muussa kuin urheilun parissa. Ensin vaivasivat pohjekivut. Niistä päästiin levolla ja parilla hierontakäsittelyllä. Kun vihdoin tuntui siltä, että nyt pystyn taas palaamaan treeneihin, sairastuin flunssaan ja kisat menivät sivu suun. Super tylsää. Flunssan paratelussa menikin sitten lähemmäs puolitoista viikkoa, ennen kuin olo oli taas normaali. Viimeisinä viikkoina olen käynyt ratsastustunneilla, muutaman kerran BodyBalancessa ja Pennyn kanssa lenkeillä. Aikaa on vienyt lauantaina edessä olevat juhlat, nimittäin häät! Häävalmisteluihin menee näin h-hetkellä kovasti aikaa, ja uusi työ on osaltaan vienyt energiaa. Kun häät saadaan juhlittua, on aika ottaa itseä kiinni niskasta ja palata normaaliin urheilijaelämään. Hieman hirvittää, että miten kovan työn sitä joutuu tekemään, että saa taas kunnon nostettua. Ja millä löytää treenimotivaation, kun ohjatut treenit jäävät ainakin osin kesätauolle.
Keskiviikkona Keravalla ratsastustunnilla päästiin hyppäämään maastoesteitä! Tavoitteeni oli, että en tipu, enkä ainakaan murra yhtään raajaa. Morsian käsi kipsissä ei ehkä ole se esteettisin näky. Tavoite toteutui, ja ensimmäinen kunnon kosketus maastoesteisiin oli mielettömän hauska! Sain tunnin Merlotin, jonka kanssa tiesin haasteeksi tulevan liiallinen etupainoisuus. Vaikka tein kaikkeni, että olisin saanut hevosen ratsastettua ryhdikkäämmäksi, muutamalle esteelle se pääsi valumaan liian etupainoiseksi. Toisaalta saatiin muutama todella hyväkin pätkä, lennokasta, rytmikästä laukkaa ja hyviä hyppyjä. Lämpimässä kesäillassa auringon paistaessa ei voinut kuin hymyillä! Vietiin lopuksi tyytyväiset hevoset yöksi laitumelle.
 |
| Ariane ja Merlot |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti