Viime lauantaina oli taas miekkailukisojen aika. Kyseessä olivat ne samat kisat joissa tein debyyttini vuosi sitten. Pohjilla olivat nyt kahden edellisen viikonlopun surkeat miekkailukokemukset ja torstain välistä jääneet treenit, kun yritin kaikin keinoin torjua orastavaa flunssaa...
En siis ollut mitenkään kovin korkeilla toiveilla lähdössä kisaamaan. Kisojen osallistumisluettelon katsominen ei paljon auttanut, kyseessä oli Suomen Cup-osakilpailu ja yksi vuoden isoimmista kotimaisista kisoista, eli taso oli tosi kova. Niinpä aika realistisilla (alhaisilla) toiveilla ja tavoitteilla lähdin matkaan.
|
Sain piston, wuhuu!! Kuva Tero Koski. |
Kisa alkoi mukavasti vasta iltapäivällä, joten oli hyvin aikaa tehdä muitakin asioita aamupäivällä. Lounaan jälkeen sitten suuntasin kohti kisahallia verryttelemään. Perusteellisen verryttelyn jälkeen kisan alku harmittavasti venyi vähän kun järjestäjät halusivat saada miesten kisan ensin pois alta. Tuntui jo että ehti ihan jäähtyä siinä odotellessa, mutta yllättävän hyvin vire kuitenkin säilyi, ja ensimmäinen matsi meni ihan hyvin.
Kokonaisuudessaankin meni sitten ihan hyvin. Voittoja ei herunut, mutta päällimmäiseksi ei jäänyt sellaista epätoivon tunnetta kuin edellisinä viikonloppuina. Pari voittoa olisi pitänyt olla otettavissa, mutta ensi kerralla sitten. Nyt ei kuitenkaan missään matsissa tullut ihan satanolla turpaan, vaan sellaisia 5-3 hyviä matseja oli useita, enkä tehnyt mitään hirveän kauheita mokia. Paitsi yhden historian huonoimman flessin :D Tavoitteeseen kuitenkin päästiin, en ollut kisan viimeinen!
|
Kaveri sai piston (tämä oli vasta lämmittelyä), mutta muuten ihan dynaamisen näköinen flessiin lähtö :) Kuva Tero Koski. |
Mietin jossain vaiheessa että onko ylipäätään järkeä lähteä nöihin karkeloihin. Fakta kuitenkin on, että tarvitsen rutkasti lisää kokemusta miekkailussa kilpailemisesta, jotta voisin pärjätä siinä lajissa myös 5-ottelun puolella. Fysiikkalajeissa pää kestää hyvin vaatia itseltään kovia suorituksia, mutta miekkailussa tarvitsen selkeästi lisää kovuutta ja varmuutta napsia niitä pistoja keneltä tahansa. Lisäksi kilpailutilanteessa näköjään kasaan itselleni ihan liikaa paineita, mikä näkyy sitten alisuorittamisena. Tähän ei auta muu kuin kilpaileminen, eli ne nöyryytykset on vaan kestettävä jotta joskus voisi sitten kehittyäkin. Nähdään siis varmaan SM:issä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti