Inhokkilaji: pyöräily

Kesällä pyöräily on maailman kätevin tapa päästä paikasta toiseen, varsinkin kun asuu suhteellisen keskeisellä paikalla. Se on ylivoimaisesti halvin ja nopein tapa liikkua lyhyitä matkoja, mikä lienee syy siihen, että sitä teen, vaikka pyöräily onkin kamalaa. Joo, tunnustus: inhoan pyöräilyä :D

Pyöräily on jostain syystä (tai no, ehkä jotain syytä lienee 15v vanhassa pyörässäni, joka tuskin hankittaessakaan oli mikään huippumalli) suunnilleen maailman hapottavin liikuntamuoto. Jo parilla polkaisulla saa sykkeet pilviin ja jalat hapoille, mikä ei kylmiltään tunnu kovin miellyttävältä. Niinpä yleensä poljen ihan totaalisen mummovauhtia, mikä on aika masentavaa. Pahin pyöräilytrauma on viime vuoden Helsinki City Triathlonilta, jolloin tädit kukkakoreineen vanhoilla Helkamilla polkivat kevyesti ohi, vaikka poljin ja puuskutin pää punaisena. Näen siitä vieläkin painajaisia.

Nishiki pääosassa traumaattisella triathlon-koetuksella

Henkilökohtaisista traumoista huolimatta tosiaan pyöräilen kesällä lähes päivittäin, ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Kustannussäästöjen ja siirtymisen helppouden lisäksi pyöräilyllä on niin monia hyviä puolia, että huonot puolet jäävät väistämättä vähemmistöön: ekologisuus, raitis ilma, hyötyliikunta, itsenäisyys (ei tarvitse odotella bussia tai ratikkaa) saavat aikaan hyvän mielen!