Kävin Lintsillä. Voin pahoin, kiljuin riemusta ja söin popcornia. Oli kivaa.
Pikkuveli tuli kotiin maailmanympärysmatkaaltaan. Oltiin iloisia.
Juhannuksena oli kylmä. Siis tositosikylmä. Silti kivaa.
Ja viimeisimpänä muttei laisinkaan vähäisimpänä, elämässäni on koiranpentu Seppo. Seppo on nimetty suomalaisen olympiavoittajan mukaan, on siskoni koira, jolla on maailman terävimmät vauvahampaat joita se käyttää suurella rakkaudella ja innolla. Seppo on ihana.
Treenikuulumisia myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti