Takana on elämäni ensimmäinen kunnollinen treenileiri! Kuten kerroin, ennen kisaa otettiin vähän iisimmin, sitten kisa ja sen jälkeen lepopäivä, mutta maanantaiaamusta vedettiin sitten aikalailla täysiä. Drzonkow osoittauti erinomaiseksi leirpaikaksi, kaikki treenipaikat olivat ihan vierekkäin eli siirtyilyyn ei kulunut turhaan aikaa. Asuttiin ihan keskuksen vieressä tunnelmallisessa majatalossa, joka lienee puhtain hotelli jossa olen ikinä ollut. Ruoat syötiin Sporthotellin ruokalassa, jossa aamupala ja lounas olivat ihan hyvät, mutta illallinen oli aika vaihteleva ja voileipäpainotteinen. Tuli siis syötyä ihan helkkaristi voileipiä, taidan pitää niistä vähän taukoa jonkin aikaa...
|
Pitkä allas ja vain me kaksi radalla, luksusta stadin kesäruuhkien jälkeen! |
Uitua tuli omat ennätyskilometrini, yhteensä 38,675km. Uinti kulki aika kivasti, uitiin ihan kovia settejä ja alkoi vihdoinkin tuntua siltä että sitä vauhtikestävyyttäkin alkaa löytyä altaassa. Syksyllä paranee sitten kisaenkat taas vaikka kuinka! Tosin kyllä niitä hyytymisiäkin sitten tapahtui, toisella viikolla yksi treeni meni ihan pipariksi kun ei vaan päästy eteenpäin yhtään sen kovempaa kuin ykkösvauhtia kun kädet oli ihan hyytelöä. Joskus niinkin.
|
Hikiselfie. |
Juoksussa en laskenut kilometrejä, mutta epäilen kyllä etten ole päässyt lähellekään niitä kilsoja siinäkään lajissa. Juostiin käytännössä joka päivä ja tehtiin paljon loikkia, mikä kyllä sitten tuntui penikoissa. Juoksua jouduin siis vähän rajoittamaan joissain treeneissä etteivät jalat vallan hajonneet. Juoksu kulki muutenkin vähän vaihtelevasti, tuntui että se kyllä kehittyi kivasti mutta joinain päivinä ei kerta kaikkiaan tuntunut happi kulkevan yhtään. Ammunta sen sijaan parani taas tasaisesti, siihen tulee enemmän ja enemmän varmuutta ja välillä tulee jo kisavauhdissakin niitä nappisuorituksia. Taisin myös vielä parannella enkkoja, kun joku käsiaika viidestä osumasta oli 9,5sek :)
|
Tässä on takana viiden lajin treenipäivä ja vielä jaksaa hymyilyttää. |
Miekkailussa oli hyödyllistä saada ottaa muutaman kerran tosi paljon matseja vieraita vastustajia vastaan. Miekkailusalissa oli 10 aluetta ja parhaimmillaan sai jonottaa alueille kun oli niin paljon miekkailijoita, hulppeaa! Piti olla tarkkana ettei vahingossakaan ota saman tyypin kanssa uudestaan kun kerta valinnanvaraa riitti. Samaan aikaan meidän kanssa treenailemassa oli siis Egyptin kakkostiimi ja toisella viikolla myös Puolan ykköstiimi, Drzonkow on siis oikeasti suosittu leiripaikka.
Myös ratsastettua tuli pari kertaa. Hypättiin aika yksinkertaisesti, verkattiin yksittäisille esteille ja sitten lyhyttä rataa ja tiukkoja kaarteita. Puolalaisten hepat ovat kyllä mainioita tykkejä, ne menee yli ihan mistä vaan ja vielä katsovat itse askeleetkin :) Ei tarvinnut paljon arastella vaan hypättiin vaan selkään ja paineltiin menemään ihan esteen kokoisia esteitä. Erinomaista rutiinia taas. Mielenkiintoista kyllä oli, että ne kaksi ratsastusta taisivat olla koko leirin kaksi eniten kroppaa jumittavaa treeniä! Ja ratsastusko ei muka ole urheilua?!
|
Podin pahaa identiteettikriisiä siitä että treenasi valkoisissa housuissa, mutta ei ollut järkeä roudata mukanaan kaksia housuja. Tulipahan nekin ajettua sisään. |
Eniten oppia kyllä karttui taas mukaan siitä, miten olla urheilija. Kuinka lihashuollon merkitys korostuu noin kovassa rääkissä, kuinka nekin urheilijat jotka vaikuttavat ihan konemaisilta huippusuorittajilta väsähtävät joskus, kuinka noin kovassa kulutuksessa on pakko syödä iltapalaa, jne jne. Itse nautin ihan suunnattomasti siitä että joku muu kantoi kokonaisvastuun ohjelmasta ja treeneistä. Yleensä viimeinen mitä ajattelen illalla nukkumaan mennessä on seuraavan päivän uintiohjelma, nyt voi vaan painaa pään tyynyyn ja ilmestyä aamulla altaalle ja joku muu on miettinyt kaiken valmiiksi. Helpottaa elämää ja stressitasoja kummasti, kun voi keskittyä vaan siihen tekemiseen eikä myös kaiken suunnitteluun. Myös laadukkaista treeneistä tarttui taas ajatuksia ja työkaluja omaan reppuun, ja niitä voi hyödyntää viimeistään ensi kauden suunnittelussa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti