keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Valohoitoa

Vihdoinkin ollaan voiton puolella ja menossa kohti valoisampaa aikaa! Itselleni tämä talvi on tuntunut pimeimmältä ikinä, kai se on jotenkin niin että ikä ei tule yksin... Koska pimeys on tuntunut niin toivottoman loputtomalta, olen ihan tietoisesti ryhtynyt toimenpiteisiin pimeyttä vastaan.

En ole asiaan kovinkaan perusteellisesti paneutunut, mutta käsittääkseni valon taika perustuu siihen, että se hormoni joka aiheuttaa väsymystä on kutsumanimeltään pimeähormoni, melatoniini. Keho siis erittää sitä kun tulee pimeää, ja silloin alkaa väsyttää. Valolla eliminoidaan tätä vaikutusta ja uskotellaan keholle, että on syytä olla pirteä.

Ensimmäinen apu on herätysvalo. Tämä on ollut minulla jo pitkään, enkä oikein enää pysty tai suostu heräämään ilman sitä. Herätysvalo nostaa valon määrää asteittain puolen tunnin ajan ennen asetettua herätystä. Kun sitten on aika herätä, keho kuvittelee että aurinko on noussut ja nyt on luonnollinen aika herätä, vaikka oikeasti kello olisi varttia yli viisi. Se, että on valoisaa kun heräät, on ihan ehdottoman suuri apu siihen verrattuna, että heräät pilkkopimeässä ja alat etsimään lähintä valokatkaisijaa, ja sen löydettyäsi saat niin katalan valoshokin että päivä on jo alustavasti pilalla.

Ainakin oma vanhemmanmallinen Phillips Wake-Up-lightini herättä joko lempeällä piipityksellä tai "metsän äänillä". Niitä "metsän ääniä" en voi sietää, se on vain kauheaa kohinaa ja linnun viserrystä, mikä saa aikaan kaikkea muura kuin hyvää tuulta. Lempeällä valolla ja pehmeällä piipityksellä on se haittapuoli, että siihen ei välttämättä herää :D Niinpä itselläni on aina myös toinen herätyskello soimassa. Selkiyttäkseni siis, herätysvaloon ei välttämättä herää, mutta KUN herää, se on huomattavasti helpompaa ja miellyttävämpää kuin ilman herätysvaloa.
Etäpäivän setting.
Toinen suuri apu on kirkasvalolamppu. Aikaisina aamuina laitan sen päälle heti sängystä noustuani ja ohikulkiessani tuijottelen sitä aina hetkittäin intensiivisesti ja imen valoa itseeni. Etätyöpäivinä vietän sen äärellä enemmänkin aikaa. Lamppu kyllä helpottaa elämää pimeinä päivinä ja virkistää nuhjuisia aamupäiviä. Kirkasvaloa kannattaa käyttää nimenomaan aamupäivällä jotta yöuni ei kärsi.

Näiden lisäksi yritän talvisaikaan liikkua ulkona valoisaan aikaan ja imeä itseeni sitä vähäistäkin valoa. Jätän suosiolla aurinkolasit pois aurinkoisellakin säällä jotta saa maksimaaliset tehot valosta. Kirkasvalokuulokkeita voisi olla hauska kokeilla joskus, nyt ne jäivät vielä joulupukilta saamatta. Ja D-vitamiinia kannattaa täällä pohjoisessa suosiolla tankata ihan purkista.

Tsemppiä pimeyteen!

2 kommenttia:

  1. Juteltiin just viime viikolla muutaman meidän oman tohtorin ja parin neurologin kanssa noista kuulokkeista ja kaikki me oltiin yhtä mieltä siitä, että ne on ihan humpuukia. Toki sopii kokeilla, jos kiinnostaa, mutta itse en rahojani moiseen sijoittaisi, ja jos ne toimivat, niin uskon vakaasti, että kyseessä on vain lumevaikutus. ;) Kirkasvalolamppu onkin sitten asia erikseen, niiden toimivuudesta on useita ihan päteviäkin tieteellisiä julkaisuja.

    Mä pääsen onneksi nyt imemään itseeni aitoa auringonvaloa pallon toiselle puolen, missä aurinko laskee vain muutamaksi tunniksi vuorokaudessa. :p Treenatkaa te munkin puolesta, mä odotan innolla (ja kauhulla) niitä ensimmäisiä treenejä loman jälkeen!

    -heli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omakin ensireaktio aikoinaan noista uulokkeista oli ihan sama "humpuukia!", mutta kösittääkseni niistäkin on jo onnistuttu saamaan ihan hyvää näyttöä. Voin toki olla väärässäkin että ne oli vaan subjektiivisia kokemuksia, mutta Unikulman ekspertti puhui sen verran vakuuttavasti niiden puolesta telkkarista että ajattelin että ei niistä kai haittakaan olisi, nimeonmaan niin että ne saa lahjaksi eikä niihin itse sijoita :D Ja kai sekin on ajatuksen tasolla jotenkin kiehtovaa kuunnella valoa ja hiljaisuutta :D

      Nautit nyt sit siitä valosta meidänkin puolesta!

      Poista