![]() |
| Aina ei vaan jaksa... (Kuva Pinterestistä, alkuperäistä sivua ei löytynyt) |
maanantai 29. huhtikuuta 2013
Tired of being tired
Tänään olo oli super vetelä. Jalat ovat kenkkuilleet viime aikoina, eivätkä tunnu normaaleilta. Vasemman jalan pohje kipuilee, ja sai kaveriksi oikean polven ulkosyrjän kivut. Onneksi on hieronta perjantaina. En meinannut millään saada itseäni liikkeelle miekkailutreeneihin, ja ehkä olisi ollut parempi jäädä kotiin kokonaan. Olin kuin hidastetussa filmissä. Reagoin suuuuper hitaasti ja jalat olivat todella tukkoiset. Tällä kertaa jotenkin tuntui että yläkroppakaan ei toiminut normaalisti. Teki vain mieli mennä salin lattialle pötkölle ja jäädä siihen makaamaan. Väsymystä oli ilmassa jo viikonloppuna, jotenkin haluaisin silmänräpäyksessä palauttaa normaalin energisen olotilan takaisin. Vappu tuleekin kuin tilauksesta. Nyt pidetää useamman päivän totaalilepo, perjantaina sitten hierojalle ja ensi viikolla treeneihin uudella innolla ja energialla.
Ensi viikon tavoiteolotila voisi olla jotain samanlaista kuin russelini Pennyn kuivatushepuli? Vai meneekö jo överiksi? :D
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
Viikon treenit: superkevyt toipumisviikko
Maanantaina (tai oikeastaan sunnuntaina) kuvittelin jo toipuneeni tarpeeksi kuumeilusta. Vaikka kuinka otin juoksemisen tosi iisisti, aloin kuitenkin hyytyä siinä aika pahasti. Niinpä päätin jättää vapaamiekkailut sikseen ja jäädä vain opareille, joissa ei tule ihan yhtä hiki kun ei tarvitse pitää kaikkia varusteita päällä. Kotiin päästessäni olin kuitenkin niin loppu, että oli myönnettävä että tauti ei taida olla ihan ohi, ja on levättävä vähän lisää :( Viikon kokonais-liikuntamäärät jäivätkin sitten varsin säälittäviksi.
Tiistai-torstai meni siis vielä kokonaan levon merkeissä keskiviikon hierontaa lukuun ottamatta, perjantaina päätin että nyt saa huilailut riittää ja menin aamu-uinnille ja ratsastamaan. Meillä oli meidän keskuudessa ei-kovin-suosittu sileätunti, menin tutulla Welmirolla, ja paluu yksinkertaisiin perusasioihin sai sekä mussa että hevosessa ihmeitä aikaan! Loppuravissa kun hevonen esitti melkein vaativalle kouluradalle kelpaavaa korkeaa muotoa Essi totesi että "Welmirolla taisi jotain loksahtaa tänään" mihin vastasin että "niin taisi mullakin". Kun hevonen vastaa eteen ja taakse, se tulee hyväksi ratsastaa! Keep it simple! Näitä ei voi tarpeeksi tähdentää ja kerrata. Takaisku oli kyllä, että ne on mokomat vaihtaneet sen ihanan Devocoux-satulan ikivanhaan Stübben-kivipenkkiin, mistä johtuen mun istuinluut on ihan törkeen kipeät nyt tätä kirjoittaessa.
Viikonloppua vietin Raaseporissa leikkimässä politiikkaa, missä järkytin kanssaihmisiäni käymällä juoksemassa lauantaiaamuna ennen ohjelman alkamista. Sunnuntaina kotimatkalla kävin pitkästä aikaa Siuntiossa liikuttamassa pollet (sovelsin niille perjantain oivalluksia, ja molemmat toimi kuin koneet, kun ratsastin niin hyvin. Lisää tätä!). Päälle vielä perinteiset sunnuntai-illan venyttelyt ja huomenna nyt uudella tarmolla taas treenaamaan kuukauden päästä koittaviin kisoihin!
Tiistai-torstai meni siis vielä kokonaan levon merkeissä keskiviikon hierontaa lukuun ottamatta, perjantaina päätin että nyt saa huilailut riittää ja menin aamu-uinnille ja ratsastamaan. Meillä oli meidän keskuudessa ei-kovin-suosittu sileätunti, menin tutulla Welmirolla, ja paluu yksinkertaisiin perusasioihin sai sekä mussa että hevosessa ihmeitä aikaan! Loppuravissa kun hevonen esitti melkein vaativalle kouluradalle kelpaavaa korkeaa muotoa Essi totesi että "Welmirolla taisi jotain loksahtaa tänään" mihin vastasin että "niin taisi mullakin". Kun hevonen vastaa eteen ja taakse, se tulee hyväksi ratsastaa! Keep it simple! Näitä ei voi tarpeeksi tähdentää ja kerrata. Takaisku oli kyllä, että ne on mokomat vaihtaneet sen ihanan Devocoux-satulan ikivanhaan Stübben-kivipenkkiin, mistä johtuen mun istuinluut on ihan törkeen kipeät nyt tätä kirjoittaessa.
Viikonloppua vietin Raaseporissa leikkimässä politiikkaa, missä järkytin kanssaihmisiäni käymällä juoksemassa lauantaiaamuna ennen ohjelman alkamista. Sunnuntaina kotimatkalla kävin pitkästä aikaa Siuntiossa liikuttamassa pollet (sovelsin niille perjantain oivalluksia, ja molemmat toimi kuin koneet, kun ratsastin niin hyvin. Lisää tätä!). Päälle vielä perinteiset sunnuntai-illan venyttelyt ja huomenna nyt uudella tarmolla taas treenaamaan kuukauden päästä koittaviin kisoihin!
lauantai 27. huhtikuuta 2013
Saskia syö: viikonlopun herkkuaamiainen
Olen viime aikoina totuttautunut syömään arkiaamuisin puuroa, mihin en aiemmin ikinä uskonut pystyväni. Viikonloppuisin on kuitenkin yleensä paremmin aikaa laittaa aamupalaa, ja silloin on kiva syödä jotain hyvää.
Vakiomunakkaani sisältö on seuraavanlainen:
2 kananmunaa (proteiinia)
4 siivua kalkkunaleikettä (lisää proteiinia)
paprikaa (c-vitamiinia)
pinaattia (rautaa)
Sen lisäksi tuorekurkkua ja kirsikkatomaatteja, sekä appelsiini. Naminaminami, ja jaksaa taas!
Vakiomunakkaani sisältö on seuraavanlainen:
2 kananmunaa (proteiinia)
4 siivua kalkkunaleikettä (lisää proteiinia)
paprikaa (c-vitamiinia)
pinaattia (rautaa)
Sen lisäksi tuorekurkkua ja kirsikkatomaatteja, sekä appelsiini. Naminaminami, ja jaksaa taas!
perjantai 26. huhtikuuta 2013
Hieronnassa Osteofitillä
Keskiviikkona pääsin vihdoinkin taas hierojalle, edellisestä kerrasta oli taas kulunut ihan luvattoman paljon aikaa. Oikea olkäpää on kipuillut jo pidemmän aikaa, mistä Ansku-parka on saanut kuulla valitusvirsiä... eli hierojaa on ollut vähän ikävä! Epäilinkin että olisin niin iloinen nähdessäni hierojan taas, että kapsahtaisin sen kaulaan, mutta onnistuin sentään hillitsemään itseni.
Käyn siis hieronnassa Osteofitillä Eerikinkadulla. Aloitin aikoinaan toisessa paikassa, mutta kun hieroja siirtyi tänne, siirryin sen mukana minäkin. Mahtavaa tässä on muun muassa se, että samoissa tiloissa toimivat yhteistyössä osteopaatti ja hieroja. Itse en ole vielä niin rikki mennyt, että olisin joutunut osteopaatin pakeille, mutta on kiva tietää, että jos ilmenee ongelma jota hieronnalla ei pysty korjaamaan, hieroja varmasti lähettää osteopaatin pakeille.
Anyway, kun hieroja kyseli että mitä kuuluu, vastasin että "sellaista että on ollut aikalailla sua ikävä", ja tässä vaiheessa Jannen naama valahti pikkuisen :D Sanoin että olkapää olisi tällä kertaa ykkösprioriteetti, Janne katsoi mikä se liike on jossa se eniten kipuilee (ampuminen) ja tökki sitä vähän, ja totesi samantien että on syystäkin kipeä. Päätetiin siis jättää tällä kertaa jalat kokonaan hieromatta ja keskittyä yläkroppaan. Naureskeltiin jo etukäteen, että tulee sitten tosi spa-hieronta tänään... Urheiluhieronnallahan on tarkoitus hoitaa enemmänkin ruumista kuin mieltä, rentouttavaa se siis ei ole kun laitetaan lihaksia oikeaan järjestykseen. Paijaushieronta on sitten ihan asia erikseen, vaikka toki aina pitää sanoa jos sattuu liikaa.
Selkä oli ihan jees, yläselkä ei ihan niin jees, varsinkin oikea lavanseutu (ne selkäbiisin kymppi per pää-painot!) ja epäkäslihakset (sama) oli aika jumissa. Kaikki tämä oli kuitenkin ihan kestettävissä kun vertaa tuntemuksiin jotka syntyi kun päästiin olkapäähän! Ensinnäkin olkapäät oli ihan eri tuntuiset liikeradaltaan ja muutenkin, ja oikeassa olkapäässä lihakset suojelivat toisiaan niin etteivät meinanneet millään aueta. Kipeä kohta on siis se "solmukohta", jossa rintalihakset, olkapään lihakset ja hauislihakset kiinnittyvät kaikki samaan kohtaan. Janne totesi että se on vaan ihan ylirasittunut, käski kylmäämään sitä ja antaa sen levätä vielä seuraavakin päivä. Ja tulla uudestaan hoidattamaan se toukokuun aikana! Toivottavasti se siitä tokenee...
Käyn siis hieronnassa Osteofitillä Eerikinkadulla. Aloitin aikoinaan toisessa paikassa, mutta kun hieroja siirtyi tänne, siirryin sen mukana minäkin. Mahtavaa tässä on muun muassa se, että samoissa tiloissa toimivat yhteistyössä osteopaatti ja hieroja. Itse en ole vielä niin rikki mennyt, että olisin joutunut osteopaatin pakeille, mutta on kiva tietää, että jos ilmenee ongelma jota hieronnalla ei pysty korjaamaan, hieroja varmasti lähettää osteopaatin pakeille.
Anyway, kun hieroja kyseli että mitä kuuluu, vastasin että "sellaista että on ollut aikalailla sua ikävä", ja tässä vaiheessa Jannen naama valahti pikkuisen :D Sanoin että olkapää olisi tällä kertaa ykkösprioriteetti, Janne katsoi mikä se liike on jossa se eniten kipuilee (ampuminen) ja tökki sitä vähän, ja totesi samantien että on syystäkin kipeä. Päätetiin siis jättää tällä kertaa jalat kokonaan hieromatta ja keskittyä yläkroppaan. Naureskeltiin jo etukäteen, että tulee sitten tosi spa-hieronta tänään... Urheiluhieronnallahan on tarkoitus hoitaa enemmänkin ruumista kuin mieltä, rentouttavaa se siis ei ole kun laitetaan lihaksia oikeaan järjestykseen. Paijaushieronta on sitten ihan asia erikseen, vaikka toki aina pitää sanoa jos sattuu liikaa.
![]() |
| Osteofitin hoitotila. Tosi retrolattia :D |
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Tilannekatsaus: uusia lihaksia ja treenipohdintaa
Tässä vaiheessa voisi olla hyvä päivitellä lajikuulumisia - missä mennään ja mitä pitäisi erityisesti treenata. Tällä hetkellä aikaa treenaamiseen on paljon, ja se näkyy tuntimäärissä. Se, mihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota, on viikon säännöllisempi aikataulutus. Nyt mennään vähän fiilispohjalta, eikä välttämättä aina järkevimmällä mahdollisella tavalla. Mä haluun itselleni henkilökohtaisen valmentajan :D Missä noin ylipäätään on tapahtunut eniten kehittymistä, on lihaskunto ja ylipäätään kunnon kasvaminen. Yhtenä aamuna löysin itseltäni käsivarsista lihaksia, tsiisus!
Miekkailu:
Tammikuusta miekkailussa olen edennyt valtavasti. Miekkailun kanssa tuskailen hitaan reaktionopeuteni kanssa. Olen joutunut tekemään paljon töitä pitkittäissuunnassa liikkumisen kanssa, ja liikkuvuus pituussuuntaan on kehittynyt paljon - ei vielä tarpeeksi. Pikkuhiljaa miekkailutermit ovat tulleet tutuiksi, ja treeneissä ymmärtää jo sujuvasti, mitä mikäkin termi tarkoittaa. Une-Deux, dégagement ja kvartti ovat saaneet merkityksen, ja pikkuhiljaa jäävät myös lihasmuistiin ja automatisoituvat. Miekkailun kanssa olen huomannut sen, että treeneissä on pakko käydä vähintään kahdesti viikossa. Tuntuma katoaa jo viikossa. Tällä hetkellä eniten treeniä tarvitsee käden asento, käsi on liian irrallaan kyljestä ja kyynerpää sivulla, ranne jää helposti väärään asentoon, enkä muista pitää peukaloa kello yhdessä ja syöksyssä nostan käden liian ylös. Lisäksi reaktionopeutta tarvitsisin lisää, ja pitäisi myös jaksaa vapaamiekkailla paljon enemmän.
Ratsastus:
Essin opetuksessa olen oppinut aivan valtavasti. Varsinkin jalan käyttö on ollut viime aikoina syynissä, ja pohjeapuni on järkevöitynyt ja nopeutunut. Viime syksyinen käsien valuminen alas on vähentynyt huomattavasti. Nyt haluaisinkin päästä hyppäämään rataa kunnolla. Olemme tehneet korkeintaan 4-5 esteen pätkiä, ja itseäni rauhottaisi kovasti, jos pääsisin edes kerran hyppäämään kunnolla rataa ennen toukokuun kisoja. Perus ratsastukseni kaipaa vielä kovasti lisää harjoitusta, onneksi olen päässyt Soukkaan ruunasia liikuttamaan.
Uinti:
Huoooooh. Tuntuu, että vaikka joka tunti saan parannettua tekniikkaa ja kuntokin kasvaa, ei uintinopeus ole parantunut aikoihin. Jotenkin olen jumittunut, enkä saa käytettyä käsivedon voimaa oikein. Kyynerpää ei ole tarpeeksi korkealla ja käsivarsi ei ole tarpeeksi suora. Hieman on uintimotivaatio hakusessa, ja juuri tässä tilanteessa nimen omaan pitäisi uida ja paljon. Pitäisi sunnuntaitreenien lisäksi jaksaa kahdesti käydä viikon aikana uimassa.
Ammunta:
Ampuminen sujuu melko hyvin. Pitäisi tehdä enemmän treeniä niin, että ampuisin hengästyneempänä. Hengästymättä normaali tulos on siinä 22-30 sekuntia. Parhaimmillaan onnistun 13-18 sekuntiin, ja väliin mahtuu niitä huonompia tuloksia ihan liikaa.
Juoksu:
Pohje kipeytyi viime viikon lenkistä. Nyt olen ottanut juoksuammuntatreeneissä kevyemmin ja säästellyt jalkaa, katsotaan jos venyttely+ice power+jalan kylmääminen+ensi viikon mahdollinen hieronta auttaisi. Pitää pohtia, että johtuuko tämä uusista kengistä, liian kovasta juoksupohjasta vai liian kovasta harjoittelumäärästä. Juoksun kanssa mennään siis nyt säästellen ja panostetaan uintiin ja miekkailuun.
Miekkailu:
Tammikuusta miekkailussa olen edennyt valtavasti. Miekkailun kanssa tuskailen hitaan reaktionopeuteni kanssa. Olen joutunut tekemään paljon töitä pitkittäissuunnassa liikkumisen kanssa, ja liikkuvuus pituussuuntaan on kehittynyt paljon - ei vielä tarpeeksi. Pikkuhiljaa miekkailutermit ovat tulleet tutuiksi, ja treeneissä ymmärtää jo sujuvasti, mitä mikäkin termi tarkoittaa. Une-Deux, dégagement ja kvartti ovat saaneet merkityksen, ja pikkuhiljaa jäävät myös lihasmuistiin ja automatisoituvat. Miekkailun kanssa olen huomannut sen, että treeneissä on pakko käydä vähintään kahdesti viikossa. Tuntuma katoaa jo viikossa. Tällä hetkellä eniten treeniä tarvitsee käden asento, käsi on liian irrallaan kyljestä ja kyynerpää sivulla, ranne jää helposti väärään asentoon, enkä muista pitää peukaloa kello yhdessä ja syöksyssä nostan käden liian ylös. Lisäksi reaktionopeutta tarvitsisin lisää, ja pitäisi myös jaksaa vapaamiekkailla paljon enemmän.
![]() |
| Kuva maaliskuun miekkailukisoista |
Essin opetuksessa olen oppinut aivan valtavasti. Varsinkin jalan käyttö on ollut viime aikoina syynissä, ja pohjeapuni on järkevöitynyt ja nopeutunut. Viime syksyinen käsien valuminen alas on vähentynyt huomattavasti. Nyt haluaisinkin päästä hyppäämään rataa kunnolla. Olemme tehneet korkeintaan 4-5 esteen pätkiä, ja itseäni rauhottaisi kovasti, jos pääsisin edes kerran hyppäämään kunnolla rataa ennen toukokuun kisoja. Perus ratsastukseni kaipaa vielä kovasti lisää harjoitusta, onneksi olen päässyt Soukkaan ruunasia liikuttamaan.
![]() |
| Uusi lempparini Keravalla - Wichita |
Huoooooh. Tuntuu, että vaikka joka tunti saan parannettua tekniikkaa ja kuntokin kasvaa, ei uintinopeus ole parantunut aikoihin. Jotenkin olen jumittunut, enkä saa käytettyä käsivedon voimaa oikein. Kyynerpää ei ole tarpeeksi korkealla ja käsivarsi ei ole tarpeeksi suora. Hieman on uintimotivaatio hakusessa, ja juuri tässä tilanteessa nimen omaan pitäisi uida ja paljon. Pitäisi sunnuntaitreenien lisäksi jaksaa kahdesti käydä viikon aikana uimassa.
Ammunta:
Ampuminen sujuu melko hyvin. Pitäisi tehdä enemmän treeniä niin, että ampuisin hengästyneempänä. Hengästymättä normaali tulos on siinä 22-30 sekuntia. Parhaimmillaan onnistun 13-18 sekuntiin, ja väliin mahtuu niitä huonompia tuloksia ihan liikaa.
| Juoksuammuntatreeneissä Pallomyllyssä |
Pohje kipeytyi viime viikon lenkistä. Nyt olen ottanut juoksuammuntatreeneissä kevyemmin ja säästellyt jalkaa, katsotaan jos venyttely+ice power+jalan kylmääminen+ensi viikon mahdollinen hieronta auttaisi. Pitää pohtia, että johtuuko tämä uusista kengistä, liian kovasta juoksupohjasta vai liian kovasta harjoittelumäärästä. Juoksun kanssa mennään siis nyt säästellen ja panostetaan uintiin ja miekkailuun.
Haastankin itseni tälle viikolle: menen uimaan kaksi kertaa Steven treenien lisäksi!
Saskia syö: aamunapit
Nyt aloitan uuden sarjan tai ainakin perustan uuden tunnisteen, jolle annan nimeksi Saskia syö. Nimittäin jos Ansku kokkaa, niin Saskia syö... itse siis inhoan ruoanlaittoa, joten syön mahdollisimman vähällä vaivalla valmistuvaa ruokaa, tai mielellään jonkun muun valmistamaa ;)
Viimeinen kapseli on maitohappobakteeri + B-vitamiini, joita sai ilmaiseksi jostain salin hyvinvointipäivästä. Kuten saatatte muistaa, sairastelin syksyllä yhtenään, joten totesin ettei näistä nyt varmaan haittaakaan ole, ja toden totta olin terveenä monta kuukautta putkeen. Toki se saattaa olla muidenkin tekijöiden ansiota, mutta olen tuumannut ettei noista nyt haittaakaan ole, syödään siis paketti loppuun.
Aloitetaan mun ruokien läpikäynti aamun nappikokoelmasta. Vaikka periaatteessa välttelenkin pillereiden vetämistä, koska mielestäni ruokavaliosta pitäisi saada ne tarvittavat aineet jos syö järkevästi, on kuitenkin ollut pakko myöntyä syömään joitain aineita purkista. Se, että nämä toimii mun kohdalla, ei suinkaan tarkoita että kaikkien pitäisi syödä samoja nappeja tai että edes osaisin kunnolla selittää niiden vaikutuksia, mutta tässä on tämänhetkinen komboni (paitsi että oikeasti rautakuuri loppui tänään).
Pieni pyöreä pilleri on Multivita Family, vähän niin kuin varmuuden vuoksi. Sen lisäksi on Kalaöljykapseleita pari kappaletta, koska you can only eat so much fish... Tarvittavia rasvoja (rasvahappoja?) on vaan niin vaikea saada ruokavaliosta riittävästi, että nämä auttavat matkalla. Näiden lisäksi olen tällä hetkellä rautakuurilla, eli mukaan mahtuu pari rautakapselia.
Tärkein ja kesästä asti mukana ollut on magnesium, joka on ollut ihan hengenpelastaja. Treenimäärien lisääntyessä heräilin usein yöllä siihen, että kaikki lihakset tärisivät, vaikka kuinka olisin yrittänyt nesteyttää itseäni perusteellisesti illalla. Aloitin magnesiumin syönnin vähän skeptisenä (kuinka paljon yksi pilleri muka voi auttaa mihinkään?!), mutta se todella auttoi!
Tärkein ja kesästä asti mukana ollut on magnesium, joka on ollut ihan hengenpelastaja. Treenimäärien lisääntyessä heräilin usein yöllä siihen, että kaikki lihakset tärisivät, vaikka kuinka olisin yrittänyt nesteyttää itseäni perusteellisesti illalla. Aloitin magnesiumin syönnin vähän skeptisenä (kuinka paljon yksi pilleri muka voi auttaa mihinkään?!), mutta se todella auttoi!
Viimeinen kapseli on maitohappobakteeri + B-vitamiini, joita sai ilmaiseksi jostain salin hyvinvointipäivästä. Kuten saatatte muistaa, sairastelin syksyllä yhtenään, joten totesin ettei näistä nyt varmaan haittaakaan ole, ja toden totta olin terveenä monta kuukautta putkeen. Toki se saattaa olla muidenkin tekijöiden ansiota, mutta olen tuumannut ettei noista nyt haittaakaan ole, syödään siis paketti loppuun.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Kreisi viikko -> Kuumeviikko
Jeppjepp, milloinkahan sen oppisi, että jos kropan pistää liian lujille se lopulta keksii keinon pakottaa sut lepoon... Juuri näin kävi, kun viime viikko oli niin kreisi enkä viikonloppunakaan levännyt tarpeeksi, heräsin tiistaiaamuna tuntien oloni vähän oudoksi. Päätin silloin vielä jättää olon omaan arvoonsa ja katsoa josko se menisi ohi, ja tiistain treenitkin menivät ihan hyvin. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun keskiviikkoaamun uinnin jälkeen pitelin seinästä kiinni suihkussa, totesin, että illan bodyattack taitaa kyllä jäädä väliin. Keskiviikkoiltana sitten nousikin kuume, joka pysytteli sitkeästi koko torstain ja perjantain. Lauantaina alkoi vihdoin tuntua siltä, että elämä voittaa, joten sunnuntaina uskaltauduin varovaisesti taas liikkumaan. Viikon treenit siis jäivät melko heppoisiksi, onneksi kuitenkin ne jotka sain tehtyä olivat ihan huippukivoja! Oli ne maanantain mahtitreenit, ja tiistainakin oli megakivaa käydä pitkästä aikaa ShBamissa. Ja sunnuntain uinneissa kuulemma näytettiin ihan ammattilaisilta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







