Tosin kuitenkin kävi. Ensin palautuminen kisan jälkeisellä viikolla vähän venyi, mutta ei siinä mitään. Ehdin sitten treenailla kunnolla pari päivää, kun iski syysflunssa. Kun se ei mennyt ihan päivässä ohi, totesin että fakit. Ei ollut mitään mieltä yrittää raivolla treenata itseään ennätyskuntoon parissa viikossa yhden pikkukisan takia, vaan päätin sitten suosiolla saman tien lomailla siihen perään terveenä pari viikkoa. Pyöräilin toki töihin ja tein muuta arkiliikuntaa, mutta en treenannut. Ja oli taas hämmentävää kun voi käyttää vaikka perjantai-illan siihen että menee kaverin kanssa syömään ja laulamaan karaokea, sen sijaan että raahautuu altaasta viimeisillä voimillaan kotiin koomaamaan.
 |
| Mökkiranta on kaunis syksylläkin |
Ja kyllähän tuntui tauko pitkältä tänä vuonna! Yleensä treeniloma on mennyt suhteellisen kivuttomasti, mutta tällä kertaa meinasin kyllä vähän kiipeillä seinille. Toivon ja uskon että se johtuu siitä että ei ehkä ollut ihan finaalissa kauden päätteeksi, vaan on paremmin onnistunut sisällyttämään niitä palauttavia jaksoja pitkin vuotta. Yritin sitten suunnata energiaa myös ihan järkeviin asioihin, kuten kylppärin kuuraukseen ja niiden 5-ottelukisojen ratsastusosion tuomaroimiseen, mutta kyllähän sitä tuli kai hölmöiltyäkin. Nyt on sitten ollut suuri ilo palata takaisin kuriin ja järjestykseen ja treenin pariin. Ja voi kuinka kivaa onkaan ollut taas käyttää kehoa siihen mihin se on luotu, eli liikkumiseen!
 |
| Treenilomalla ehti viettää BFF-aikaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti